Operaatio Opera
Operaatio Opera | |||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Osa Arabien–Israelin konfliktia ja Iranin-Irakin sotaa | |||||||||
Israelin hyökkäys Irakiin
| |||||||||
| |||||||||
Osapuolet | |||||||||
Vahvuudet | |||||||||
Tuntematon luku tutka-asemista ja ilmatorjunnasta | |||||||||
Tappiot | |||||||||
Ei tappioita |
10 irakilaista sotilasta |
Operaatio Opera (myös Operaatio Babylonia tai Operaatio Ofra) oli Israelin ilmaisku irakilaista ydinreaktoria vastaan Osirakissa 7. kesäkuuta vuonna 1981.
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Irak osti 1970-luvulla ydinreaktorin Ranskalta, koska maalla itsellään ei ollut kapasiteettia rakentaa sellaista. Ranska valmisti reaktorin 200 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vastaan. Ranskalainen kirjailija Jean-Pierre van Gert sai tietoa maansa hallituksen ja Irakin välisestä kaupasta. Hän julkaisi kirjan Salaisuus, jossa paljastettiin lahjukset ranskalaisten agenttien ja Irakin hallituksen välillä. Vuonna 1975 Ranskan ja Irakin kauppasopimus julkaistiin mediassa. Ranskan hallitus totesi, että reaktoria käytetään ainoastaan tutkimukseen.
Israel epäili Irakin aikovan hyödyntää reaktoria ydinaseohjelmaa varten, muttei kuitenkaan saanut muilta valtioilta tukea näkemyksilleen. Israel laski, että vuoden 1981 kesällä olisi viimeinen mahdollisuus tuhota reaktori. Sen jälkeen ydinpolttoaine olisi jo laskettu reaktoriin. Jos se tuhottaisiin myöhemmin, radioaktiivinen laskeuma voisi tappaa suuren joukon irakilaisia siviilejä ja iskun toteuttaminen olisi muodostunut Israelin ulkopoliittisten suhteiden kannalta mahdottomaksi.
Yhdysvallat oli vakoillut Irakin ydinohjelmaa satelliittien avulla, mutta ei havainnut toimenpiteitä vaativia merkkejä ydinaseohjelmasta. Israel oli kuitenkin vakuuttunut uhan todellisuudesta ja toimenpiteiden välttämättömyydestä. Pääministeri Menachem Begin katsoi olevan kolme vaihtoehtoa reaktorin tekemisessä vaarattomaksi: diplomatia, sabotaasi tai sotilaallinen hyökkäys. Pääministeri päätyi kysymään neuvoa Israelin puolustusvoimilta.
Kansainvälisen yhteisön ollessa myötämielinen Irakin ydinohjelmalle ei diplomatian avulla ollut mahdollista pysäyttää sen toteutumista. Kun operaatio Opera aloitettiin vuonna 1978, oli pääministeri Beginin vaihtoehdoista jäljellä kaksi. Begin aloitti sotilaallisen hyökkäyksen valmistelun ja Israelin turvallisuuspoliisi Mossad sabotaasin suunnittelun.
Mossad oli saanut selville, että Ranskassa valmistetun reaktorin ydin oli valmis siirrettäväksi Irakiin. Reaktorin ydin sijaitsi eräässä varastossa Etelä-Ranskassa. Mossad asensi rakennukseen kaksi pommia. Räjähdyksessä reaktori paloi puoliksi. Sen paikkaaminen olisi kestänyt jopa puoli vuotta, joten Irak päätti olla korjaamatta ydintä.
Mossad sai selville myös erään egyptiläissyntyisen Irakille Pariisissa työskennelleen tiedemiehen henkilöllisyyden. Tohtori Jaya el-Masidille tarjottiin erinäisiä hyödykkeitä, jos hän antaisi tietoa ydinohjelmasta. Koska hän ei suostunut yhteistyöhön, Mossad päätti murhata hänet.
Sunnuntaina 14. kesäkuuta vuonna 1980 tohtori el-Masid kirjautui Pariisissa Meridian-hotelliin. Kun palvelijaksi pukeutunut naispuolinen agentti oli viemässä jotakin tohtorin huoneeseen, turvallisuuspoliisin agentit tappoivat hänet. Huoneen ulkopuolella samassa käytävässä liikkunut nainen näki kuitenkin tapauksen, ja hänet murhattiin yliajamalla ennen silminnäkijäkertomuksen antamista poliisille.
Sabotaasin ja murhien tuomista vastoinkäymisistä huolimatta Irakin onnistui valmistaa ydinreaktori. Reaktori nimettiin Tammuz-kuukauden mukaan, jonka aikana Babylonian kuningas Nebukadressar II karkotti juutalaiset valtakunnastaan 580-luvulla eaa..
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Isku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Operaatio alkoi 7. kesäkuuta 1981 noin kello 15.55 paikallista aikaa Etzionin lentotukikohdassa, josta kahdeksan F-16 -hävittäjää ja kuusi niiden tukena ollutta F-15 -hävittäjää nousivat ilmaan. Jokainen F-16 -kone oli aseistettu kahdella viiveellä laukeavalla Mark 84 -pommilla, minkä lisäksi ne kantoivat lisäpolttoainesäiliöitä. Koneet lensivät vapaasti Jordanian ja Saudi-Arabian kautta esittämällä olleensa saudiarabialaisia Jordaniassa ja jordanialaisia Saudi-Arabiassa. Koneet joutuivat tiputtamaan lisäpolttoainesäiliöt Saudi-Arabian aavikolle, koska olivat niin raskaasti aseistettuja.[1]
Jordanian kuningas Hussein oli samaan aikaan lomalla Akabanlahdella. Israelilaiset lensivät niin matalalla, että kuningas näki jahdiltaan israelilaiset merkinnät selvästi. Hän hälytti koneiden tiedot hallinnolleen, koska arveli ystävämaa Irakin ydinreaktorin olevan pommituskohteena, mutta tieto ei viestintäongelmista johtuen ikinä kulkenut Irakiin. Hävittäjät lensivät Irakin ilmatilaan vielä tunnistamattomina ja hajaantuivat niin, että kaksi neljästä F-15 -hävittäjästä jatkoi tukemaan F-16 -koneita, ja loput neljä jäivät kauemmaksi varuille, jos jokin menisi pieleen. Hävittäjät lensivät vain noin 30 metrin korkeudessa aavikon yllä, jotta tutkat eivät havaitsisi niitä.[1]
Noin 18.35 paikallista aikaa, 20 kilometrin etäisyydellä Osirakin reaktorista, F-16 -koneet nousivat yli kahden kilometrin korkeuteen, josta lähtivät pommitusvaiheessa syöksymään 35 asteen kulmassa, noin 1 100 kilometrin tuntinopeutta kohti reaktoria. Pommit pudotettiin pareittain viiden sekunnin välein. Ainakin kahdeksan kuudestatoista pommista osui reaktoriin. Reaktorilla olleet irakilaiset sotilaat ilmeisesti tulittivat tuloksetta hyökkääjiä ilmatorjuntakonekivääreillä. Israelilaiset nousivat jälleen korkealle ja poistuivat takaisin Israeliin. Pommitus kesti vain alle kaksi minuuttia ja siinä kuoli kymmenen sotilasta sekä yksi ranskalainen insinööri.[1]
Lopputilanne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]YK tuomitsi iskut, mutta kun turvallisuusneuvosto äänesti pakotteista Israelia vastaan, Arabimaat ja Yhdysvallat eivät tulleet samaan tulokseen. Ranska ei myöskään tuominnut tekoa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Mikko Pulliainen: Israelin F-16-hävittäjät lensivät uhkarohkeassa operaatiossa Irakiin 1981 ja pommittivat Saddamin ydinreaktorin 80 sekunnissa maan tasalle – Koko matka 30 m korkeudessa Tekniikka&Talous. Viitattu 24.6.2022.